Työhyvinvointia luovuudesta

Sunnuntai 17.3.2019 klo 10:04 - Riika Pikkuvirta

shutterstock_315771719-2.jpgOlen järjestänyt sekä ollut mukana lukuisissa työhyvinvointihetkissä ja virkistyspäivissä. On ollut melontaa, keilaamista, kokkausta, cartingia, joogaa, lasinpuhallusta, tanssia jne. Mukavia ja virkistäviä hetkiä on ollut paljon mutta usein toimintaa on leimannut suorittaminen, kilpailu, aktiivinen yhdessä tekeminen tai vertailu. Kun kovasti suoritetaan jo töissä, joskus olisi ihana vain olla. 

Muistan erään hyvinvointi-illan kun oli superraskas viikko takana ja viikon päätteeksi järjestetyn virkistysillan teema oli yllätys. Kun kuulin että jakaannumme tiimeihin, teemme ruokaa resepteistä ja syömme yhdessä, mietin vain että eikö joku toinen voisi lukea reseptit ja laittaa sen ruuan ja voisimme vain syödä ja olla yhdessä. Tai toinen kerta kun seminaaripäivän virkistyshetki oli sitä että tiimeissä suoritettiin noin kymmenen kilometrin tehtävärata ja nopein tiimi voitti. Virkistyinkö? En. Kärsin siitä että hieman huonokuntoisempana hidastin muun tiimin etenemistä ja loppuseminaarin podin omaa huonouttani. 

Pidin tovi sitten pienelle työyhteisölle luovan maalauksen aamukurssin. Luovassa maalauksessa tekemisellä ei ole tavoitetta tai päämäärää, töitä ei vertailla, katsota yhdessä tai analysoida. Se mitä jaetaan on luova prosessi ja jälkikäteen pohdinta siitä miten prosessia voi hyödyntää työssä tai arjessa. Osallistujien kommentit kertoivat juuri siitä mitä itse olen hyvinvointihetkistä halunnut “Ei tarvinut suorittaa, sain vain nauttia tekemisestä” “Olen aina ajatellut etten osaa piirtää enkä ole luova mutta nyt ei edes tarvinut osata, nautin vain väreistä ja minulle uusista materiaaleista”. Jälkikäteen sain vielä viestiä että ihana, energinen olo säilyi koko loppupäivän. 

Yhteinen tekeminen työajan ulkopuolella on äärimmäisen tärkeää. Mutta tärkeää on myös muistaa jokainen yksilönä.  Vaikka ollaankin yhdessä, tekeminen ei aina tarvitse olla yhdessä tekemistä. Se voi olla myös pelkästään yhdessä kokemista.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: luova maalaaminen, työhyvinvointi, hyvinvointipäivä, virkistyspäivä

Onko piirustustaito luovuuden mittari?

Keskiviikko 7.11.2018 klo 21:50 - Riika

Kun kerron piirustus- ja maalauskursseisseistani, kuulen usein “olisi niin ihana piirtää tai maalata mutta kun en osaa. En ole ollenkaan luova.” 

Osaamisella tässä lienee tarkoitetaan sitä että esimerkiksi piirroksen pitäisi vastata sitä mitä näemme, tai sitä mikä mielikuva näkymästä tai asiasta on. Se on selvä että lähes poikkeuksetta vaatii tuntien, viikkojan ja vuosien harjoittelua mikäli haluaa tulla sillä tavalla taitavaksi että osaa tehdä toisintoja näkemästään. Ihan niinkuin mikä tahansa asia jossa haluaa olla hyvä vaatii harjoittelua. 

Mutta piirtämisessä on kyse muustakin kuin suoraan kopioinnista. Yksinkertaisilla harjoituksilla voidaan aika helposti saada kosketus omaan luovuuteen. Harjoitus voi olla myös mahdollisuus rauhoittua tai keskittyä hetkeksi. Kun luovaan prosessiin pääsee sisään, se koetaan usein sekä vapauttavana että voimaannuttavana. 

Luovuus on sitä että luo jotain uutta tai yhdistelee olemassaolevia asioita uudella tavalla. Joskus se ilmenee taiteen tekemisen kautta, joskus jotain muuta kautta. On myytti että luovuuteen tarvittaisiin jotain superlahjoja tai että ihminen joko on tai ei ole luova. Luovuus on synnynnäistä ja se on meissä jokaisessa, toisilla sen esiin kaivaminen on vain hieman haasteellisempaa kuin toisille. 

Luovalla prosessilla harvoin on mitään ennalta ajateltua päämäärää tai tavoitetta - koska kyse on juuri toiminnasta eikä tavoitteesta. Luovaan prosessiin vain mennään mukaan, annetaan sen viedä. Ollaan vapaasti ja nautitaan flow:sta ilman ajatusta tuloksesta tai stressiä päämäärästä. 

Harjoittelun kautta luovuus voi tulla osaksi elämää ja taiteen kautta opittuja luovia prosesseja ja toimintamalleja voi hyödyntää joka päivä.

Asia ei ole siis ollenkaan niin suoraviivaista että en osaa piirtää koska en ole luova. Tai että en ole luova koska en osaa piirtää. Luovuus on opittavissa ja piirtämisestä voi nauttia ilman osaamista. Vai oliko se päinvastoin?

IMG_2641.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: taide, piirtäminen, luovuus, luova prosessi